BveiF

BveiF kertoo erään kuvitteellisen ammatillisen oppilaitoksen hallinnollisista tapahtumista yhden vuoden ajalta. Kuvaukset voisivat toki olla myös todellisia missä tahansa olemassa olevassa oppilaitoksessa, ovathan toiminnan organisointi, strategia, opettajat ja opiskelijat ongelmineen, talousarvio jne. normaalia oppilaitoksen arjen toimintaa. Työyhteisöt muodostuvat yksilöistä, joten henkilöt ja heidän keskinäiset suhteensa ovat teoksessa merkittävässä osassa. Joistakin tekstin osista voisi päätellä, että kirjoittajalla on kokemusta kuvaamistaan tapahtumista. Onko hän ymmärtänyt näkemänsä ja kuulemansa oikein vai väärin? Vai kirjoittaako hän niin kuin kirjoittaa vain tekijän vapaudella? Se jääköön lukijan ratkaistavaksi. Aiempien teostensa, Kuin hiekalle rakennettu ja Häivähdys ihmisestä, tapaan kirjoittaja viljelee tekstissä ymmärtävää ja rakentavaa huumoria.

Kirjoittaja on pitkän työ- ja elämänkokemuksen pohjalta ihmisen elämästä ja yhteiskunnan kehityksestä teräviä havaintoja tekevä ja kirjoittava henkilö. Totuudesta hän kirjoittaa ja sitä etsii, vaikkei usko sitä löytävän. Yhtä vähän hän uskoo totuuden löytäneen väitteisiin heidän totta puhuvan. Ihmismielen syvyyksiin hän rohkeasti sukeltaa, mutta vain syvyyteen, josta paluu pinnalle on aina mahdollinen. Kipeät aiheet eivät hänelle ole vieraita, mutta miten henkilökohtaisia ne ovat, se jää aina lukijan harkittavaksi. Kivääriin hän on tarttunut, mutta pitää huumoria parhaimpana käytettävissä olevana aseena. Kun kirjojen kantavana teemana yleensä on sota, rikos, tai rakkaus, hän aina teemaksi valitsee jälkimmäisen, koska se aiheena hänen mielestään on haastavin ja kiehtovin.