Georgian sodan jälkipyykki

Mitä rauhanvälittäjä tekee? Mitkä ovat mahdollisuudet toimia, kun vastakkain ovat suurvaltapeli ja pienen valtion turvallisuus? Näitä kysymyksiä suurlähettiläs Antti Turunen joutui pohtimaan toimiessaan YK:n rauhanvälittäjänä Georgiaa koskevissa Geneven keskusteluissa. Pyrkiessään alueelliseksi suurvallaksi Venäjä on tukenut abhaasien ja etelä-osseettien irtautumista Georgiasta. Sama kaava on toistunut Ukrainan kriisissä. Kirja esittelee Georgian konfliktin monia ulottuvuuksia. Myös Ukrainan sodan lopputulos vaikuttaa rauhanpyrkimyksiin alueella. Kirja arvioi mahdollisuuksia pitää keskusteluyhteydet avoinna. Konfliktin käsittelyä verrataan Rubikin kuution ratkaisuun. Kaikkien osien on loksahdettava paikalleen samanaikaisesti.

Suurlähettiläs Antti Turunen (s.1954) palveli lähes 35 vuotta ulkoasiainhallinnon eri tehtävissä kotimaassa ja ulkomailla. Vuosina 2010-2017 hän toimi YK:n edustajana Geneven kansainvälisissä keskusteluissa. Näiden keskustelujen aiheina ovat vuonna 2008 käydyn Georgian sodan jälkiseuraukset. Turunen sai ensikosketuksen rauhanvälityksen haasteisiin toimiessaan Suomen pysyvänä edustajana Etyjissä Georgian konfliktin kärjistyessä sodaksi.